Klassisin palmikkoneule on yksivärinen, ja sen pinta on täynnä erilaisia muhkeita palmikoita. Nämä tunnetaan myös Aran-saarten kalastajaneuleina. Jos haaveilet klassisesta palmikkoneuleesta mutta et löydä sopivaa valmista ohjetta, voit suunnitella sellaisen itse.

Kun olet itse piirtänyt palmikkojen paikat, silmukan siirrot ja niiden välikerrokset ym., neule on jo alusta loppuun tuttu. Neulominen sujuu heti paljon helpommin kuin vierasta mallia opetellessa. 

Tässä vinkit joilla pääset alkuun. Saat myös yhden malliesimerkin.

Yleistä palmikoista

Palmikkoneuleiden kuviointi muodostuu oikeista ja nurjista silmukoista sekä silmukansiirroin (palmikonkierroin) tehtävistä pintaneuloksista.

Mitä tiheämmin palmikonkiertoja on, sitä tiiviimpi, tukevampi ja joustamattomampi neulos tulee.

Klassisissa länsi-irlantilaisten Aran-saarten kalastajapaidoissa (kuvassa oikealla Steve McQueenin päällä) palmikoita neulotaan etu- ja takakappaleelle, usein myös hihoihin. Miehustan keskimmäinen kuvio on yleensä pääntien levyinen, kun muissa kohdin kuviot ovat kapeampia. Lue lisää Aran-saarten neulekuvioista ja niiden perinteisistä merkityksistä esim. Punomon sivuilta.

Muutama perusvinkki

• Valitse sileäpintainen ja vaalea lanka, silloin palmikot erottuvat parhaiten.  
• Suunnittele, millaisia neuloksia valitset työhösi: peruspalmikoita, vinoneliötä, hunajakennoa jne. Mieti mitä neulosta sijoitat niiden väliin: nurjien ja oikeiden silmukoiden ryhmiä, joustinta, helmineulosta.
• Vaihtelemalla palmikoiden leveyttä ja ryhmittelemällä kapeita palmikoita yhteen, saat leveämmän palmikon.
• Jos neulot palmikot tasona, välikerroksia on pariton määrä
• Kannattaa piirtää peruspalmikoiden kierrot tehtäväksi aina samalla kerroksella. Neulominen helpottuu, kun välikerrosten määrä on sama. Vinoneliöt ja muut erikoisemmat kuviot ovat poikkeus; niissä palmikonkierrot on yleensä tehtävä tiheämmin.
• Jos palmikot täyttävät koko taka- ja etukappaleen, päätä millainen palmikkoryhmä tulee kappaleiden keskelle. Millainen palmikko jää kappaleiden reunaan sivusaumoissa ja kädenteillä? Päättyvätkö hihat kokonaiseen kuvioon? Mikä kohta palmikonkierroista tulee kappaleen viimeiseksi?
• Palmikot kääntyvät perinteisissä neulepuseroissa keskimerkistä poispäin eli toisilleen peilikuvaksi: työn vasen puoli vasemmalle ja oikea puoli oikealle (tai päinvastoin).

Klassisia palmikkomalleja

Peruspalmikko syntyy 4 – 6 silmukalla, jossa 2 tai 3 silmukkaa kääntyy vasemmalle tai oikealle. Symboli osoittaa kääntymissuunnan. Jos palmikko kääntyy vasemmalle, tuo odottamaan siirretyt silmukat työn eteen. Jos palmikko kääntyy oikealle, vie odottamaan siirretyt silmukat vtyön taakse. Muista myös 2 s:n minipalmikot. Ne ovat yleisiä klassisissa kalastajaneuleissa.

Helmineulos

Helmineulos neulotaan oikeilla ja nurjilla silmukoilla, ja se on yksi klassisten palmikkoneuleiden vakioneuloksia. Tähän on hyviä syitä. Helmineulos tekee neuleesta tiiviin ja lisää siten lämmittävyyttä. Helmineulos myös tasapainottaa palmikkoneuletta. Se antaa työlle lisäleveyttä siinä missä palmikot vetävät neulosta kasaan.

Helmineulosta käytetään palmikkoryhmien välissä ja suurten vinoneliöiden keskellä. Hihan ja neulepaidan reunat päättyvät usein helmineulokseen tai sileään neulokseen.

Jos neulot liivin tai villatakin, voit tehdä myös reunukset ja napituskaitaleet helmineuloksella. Neuloksesta on eri variaatioita: tavallinen, pidennetty ja rikottu.

Hunajakennot

Vinoneliöt (timantit)

Työvaiheet

Palmikkoneuleen suunnittelussa voi edetä monella tavalla, joista itse suosin seuraavaa:

1. Luonnostele neuleen kuviointi vapaalla kädellä ja valitse haluamasi palmikot
2. Neulo mallitilkku palmikkokuvioinnilla ja mittaa neuloksen tiheys per 10 cm.
3. Piirrä neuleen kaava ja laske kappaleiden silmukkamäärät
4. Sovita malli kaavaan 

Neulekuviot voi jäljentää myös olemassaolevasta neuleesta, kuten seuraavassa.

Esimerkki

Fuengirolan kadulla tuli yhtenä päivänä vastaani rouva, joka oli pukeutunut itsetehdyn näköiseen klassiseen palmikkovillatakkiin. Tämä artikkeli oli juuri sopivasti työn alla, joten huomioni kiinnittyi. Avasin suuni ja ihastelin neuletta. Sain lopuksi ottaa takista kuvan. Jaan sen teillekin.

Piirsin villatakin palmikkokuvioinnin talteen Stitch Fiddle -neulesuunnitteluohjelmalla.

Ruutupohja auttaa. Geometristen kuvioiden tietyt lainalaisuudet ohjaavat piirtäjää ja helpottavat työtä.

Neulos merkitään niinkuin se näkyy työn oikealta puolelta. Esimerkkivillatakin takakappaleella on 106 s. Jos käytät tätä ohjetta, sovita se omaan lankaasi, neuletiheyteen ja takin mittoihin. Mallia on helppo muuntaa lisäämällä tai vähentämällä välisilmukoiden leveyttä ja/tai palmikoiden leveyttä. Voit myös neuloa enemmän tai vähemmän helmineulosta kappaleiden reunaan tarpeen mukaan.

Jos haluat mieluummin neuloa klassisen Aran-saarten neuleen valmiin mallin mukaan, kattava ohjevalikoima löytyy Dropsin sivuilta.