Neulepaitojen valmistustaito kukoisti 1800-luvulla Pohjanmaan rannikkoseuduilla, ja siellä syntyivätkin paidoista kauneimmat. Pohjanmaalta ovat peräisin niin Korsnäsin paita, jussipaita kuin tikkuripaitakin. Myös Vöyrissä ja sen naapurissa Pirttikylässä tehtiin kauniita kirjoneulepaitoja.
Kaikissa on sama suora perusmuoto. Jos paita on monivärinen, kuviot ovat joko pelkästään kirjoneuletta tai kirjovirkkauksella tehostettua (Korsnäs). Kuviointi on sijoitettu kappaleiden reunoihin: pääntielle, olalle, hihansuihin ja helmaan.
Neulottuja paitoja käyttivät yleensä miehet ja pojat.
Jos haluat neuloa oikean suomalaisen klassikon, valitse joku näistä. Voit neuloa kuvioinneiltaan ja materiaaleiltaan mahdollisimman aidonnäköisen. Tai sovella osia paidan kuvioinnista vapaasti mihin tahansa muuhunkin käyttötarkoitukseen.
Hailuotolainen tikkuripaita, tikkuröijy
Pohjanlahden rannalla Lohtajalla ja Hailuodon saarella neulottiin yksivärisiä, pintakuvioituja villapaitoja miehille. Lankana oli luonnonvärinen villa. Neulominen oli tärkeä tulonlähde Hailuodossa. Näitä luotolaisiksi sanottuja paitoja myytiin Oulun ympäristössä.
Hailuodon perinneneuleeseen kuuluu useita taidokkaita työvaiheita kuten muotoonneulomisia.
Nykyään ohjeissa suositaan suomalaisen lampaan 100% karstavillalankaa. Neulepaidan kuviointi muodostuu joustinneuleesta ja korinpohjaneuleesta (etukappaleen kaupunki eli västäräkki). Olkapäät ja hihansuut vahvistetaan virkkaamalla.
Aidon korkeakauluksisen luotolaisen olalla on nappilista. Siinä kuuluu perinteen mukaan käyttää mustia nelireikäisiä housunnappeja. Paidasta on myös kaulukseton versio.
Mistä ohjeet hailuotolaiseen tikkuröijyyn?
Verkosta ja kirjoista löytyy maksuttomia ohjeita. Voit myös hankkia maksullisen tarvikepaketin, joka sisältää ohjeen ja langat.
- Punomo
- Novitaknits
- Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita s. 71-73
- Taito Pohjois-Pohjanmaa (tarvikepaketti)
Lisää hailuotolaisesta tikkuröijystä Unescon aineettoman perinnön luettelossa. Tästä voit lukea Luotolaisen tikkuripaidan usein kysytyt kysymykset.
Vöyrin neulepaita
Vanhimmat pohjalaiset miesten ja poikien paidat tehtiin luonnonvalkoisesta ja -mustasta villalangasta. Vöyrissä ja sen naapurikylissä neulottiin kaksivärisiä miesten paitoja, joissa on valkoisella pohjalla sinisiä geometrisia kuvioita. Myöhemmin paidat neulottiin puuvillalangasta.
Vöyriläisestä neulepaidasta on nähty monia muunnelmia 1970-luvulta alkaen, folklore-muodin hengessä. Paidan kuviointi on selkeä ja helposti sovellettava, ja sopivasti perinteinen moneen makuun. Tekniikka on helppo, eikä tuota vaikeuksia aloittelevallekaan neulojalle.
Mistä ohjeet vöyriläiseen kirjoneulepaitaan?
- Mary Oljen Kauneimmat käsityöt s. 192-195
- Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita s. 79-81 (miesten) ja 112 – 114 (naisten)
- Lankapaitoja ja muita asusteita s. 86-95 ja 98-100 (kaksi eri paitaa)
Korsnäsinpaita
Korsnäsinpaita on kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta pienestä Korsnäsin kunnasta Vaasasta etelään. Se lienee tunnetuin suomalainen neule. Ensimmäiset korsnäsinpaidat on valmistettu 1800-luvun puolenvälin jälkeen virkkauksen tultua muotiin. Paita on alun perin ollut miesten kirkko- ja juhlapaita, joka selittää sen poikkeuksellisen runsasta ja komeaa väritystä.
Kirjovirkkauksen ja neuleen yhdistäminen samaan vaatteeseen on ainutlaatuinen ja mielenkiintoinen piirre tässä villapaidassa. Vastaavaa tekniikoiden yhdistämistä ei ole muualla tavattu.
Mistä ohjeet Korsnäsin paitaan?
Verkosta ja kirjoista löytyy maksuttomia ohjeita. Voit myös hankkia maksullisen tarvikepaketin, joka sisältää ohjeen ja langat.
- Yle: Korsnäsin villapaita – tällä ohjeella onnistut! https://yle.fi/a/3-12167345
- Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita s. 63 – 67
- Lankapaitoja ja muita asusteita s. 62 – 69 (naisten), 70 – 73 (naisten villatakki) ja 78 – 81 (lasten)
- Taito Shop (tarvikepaketti)
Lisää Korsnäsin paidasta Unescon aineettoman perinnön luettelosta ja Korsnäsin kotiseutuyhdistyksen sivuilta.
Jussipaita
Yksi maamme kaikkien aikojen suosituimmista käyttöneuleista on reilu joka pojan jussipaita. Alkuperäisen jussipaidan värit olivat luonnonharmaa ja viininpunainen. Paitoja alettiin aikanaan valmistaa myös teollisesti ja myös siniharmaina. Siniharmaita sanottiin anttipaidoiksi.
Jussipaita on perinteisten pohjalaistyyppisten villapaitojen esikuvien mukaan uudelleen muokattu villapaita. Sitä on valmistettu paljon Etelä-Pohjanmaalla, erityisesti Ilmajoella, Isokyrössä, Lapualla ja Kauhavalla.
Sen synnystä on parikin eri versiota. Toisen mukaan ensimmäinen jussipaita suunniteltiin ja neulottiin vuonna 1914 Lapualla Pohjalaisia-näytelmään Harrin Jussin roolia varten. Toisen version mukaan ensimmäiset paidat neulottiin käsinneulekoneella eteläpohjalaiselle pesäpallojoukkueelle vuonna 1927.
Tutkija Marketta Luutonen on jussipaidan asiantuntija. Hänen mukaansa nykyisenkaltainen jussipaita on yksinkertaistus korsnäsinpaidasta.
Jussipaita on siis esimerkki keksitystä perinteestä lopapeysan tapaan. Jussipaita on eteläpohjalainen, ja sille on muodostunut vahva symbolinen merkitys. Jussipaita edustaa nykyihmisillekin eteläpohjalaisuutta, tietynlaista suomalaisuutta ja itsenäisyyttä.
Mistä ohjeet jussipaitaan?
Verkosta ja kirjoista löytyy maksuttomia ohjeita. Voit myös hankkia maksullisen tarvikepaketin, joka sisältää ohjeen ja langat.
- Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita s. 104 – 105
- Lankapaitoja ja muita asusteita s. 128 – 131 (sovellus vanhasta, yksivärinen johanpaita)
- Mary Oljen Kauneimmat käsityöt s. 193 – 195 (miehen ja pojan paidat)
- Taito Etelä-Pohjanmaa (tekemispaketti)
Onko kaarrokemallista tullut neulepaidan standardi?
Viime vuosina on vihdoinkin ymmärretty omien malliaarteidemme rikkaus, on luovuttu ulkolaisten mallien kopioinnista ja haluttu luoda jotakin omalta kansalliselta pohjaltamme. Niinpä pohjalaispaitakin on taas kerran kuuminta muotitavaraa.
Mary Oljen Kauneimmat käsityöt (1976), s. 192.
Suomessa on nyt ennennäkemätön kaarrokeneuleiden buumi. Sen myötä on syntynyt mm. Taito-järjestön toimesta paikkakuntaneuleiden mallistoja, jotka on rakennettu islantilaistyyliin kaarrokepohjalle. Myös monet yhteisöt ovat lähteneet liikkeelle kuntien kanssa samoin ajatuksin.
Neuleeseen suunnitellaan kuviot tietyn paikkakunnan historiasta, luonnosta ja symbolikuvastoista silmukoiksi sovitettuina.
Tykkään itsekin kaarrokeneuleista ja neulon niitä mielelläni. Kauniit langat, upeat mallit ja helpot ohjeet suorastaan houkuttelevat tarttumaan puikkoihin. Kaarrokepaidat ovat olleet neulealalle oikea piristysruiske, ja uusia neulojia tulee koko ajan lisää. Mikä parasta, nyt nuoretkin ovat löytäneet neuleharrastuksen.
Suomalaisten paikakuntaneuleiden kohdalla on kuitenkin uskallettava kysyä, missä suomalaisuus? Onko suosittu kaarrokepohja ainoa vaihtoehto siitä huolimatta, että sillä on uutuudenviehätystä ja että se on nyt neulepaitojen valtavirtaa?
Alla on kuvagalleria, johon poimin satunnaisesti esimerkkejä paikkakunta- ja yhteisöneuleista. Yhdessä (Mustasaari) on perinteinen suoramallinen paita, muissa kaarroke tai raglanhiha. Löytyykö tästä sinun kotikuntasi neule? Kuvat suurenevat klikkaamalla.
Ymmärrän että neuleet elävät ajassa ja kannatan sitä lämpimästi. Olen silti hiukan surullinen, koska olen monimuotoisuuden vankka kannattaja. Pelkään, että osaammeko tai jaksammeko enää kohta neuloa tavallisia villapaitoja?
Jos lanka myydään vyyhdillä, sitä ei jaksaisi alkaa keriä. Mallitilkkua ei viitsitä neuloa. Entä lankojen päättely? Sekin koetaan tylsäksi ja saumojen ompelua vältetään viimeiseen saakka.
Vetoan teihin, hyvät neulojat, suunnittelijat, yhteisöt ja järjestöt! Unohtakaa kaarroke! Kokeilkaa vaihteeksi, miten vanhat ja uudet neulekuviot istuvat suoramalliseen perinteiseen neulepaitaan.
Lähteet
YLE: Tikkuröijy. Tämä on tarina harmaasta villapuserosta https://yle.fi/a/3-11301835
”Unohda islantilaisneuleet ja vaihda kotimaiseen – Korsnäsissä neulotaan ainutlaatuisia villapaitoja.” YLE Uutiset
”Aito luotolainen.” Kodin Pellervo 22.3.2018.
Punomo: Suomalaisia perinneneuleita ja lankatekniikoita.
Luutonen, Marketta, Bäckman, Anna-Maija & Bäckman, Gunnar: Lankapaitoja ja muita asusteita (2016).
Luutonen, Marketta: Kansanomainen tuote merkityksenkantajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta (1997).
Almay, Mirja, Luutonen, Marketta & Mitronen, Kyllikki: Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita. Perinteisiä neuleita Suomesta ja Eestistä (1993)
Gretel Dahlberg: Korsnäströjor förr och nu. Korsnäs hembygdsförening, Vasa 1987.
Nieminen, Maija (toim.): Mary Oljen Kauneimmat käsityöt (1976).
Kirjoita kommenttisi tähän!