Käytössäni on kaksi valmista mekon kaavaa. Ensimmäinen on Mekkotehtaan Aino, joka soveltuu monenlaisiin kankaisiin. Toinen on omille mitoille (koko M) piirtämäni trikoomekon kaava. Molemmat ovat A-linjaisia: nätisti sanottuna suomalaiselle keski-ikäiselle naiselle vartaloystävällisiä.

Pientä kaavan muokkausta

Sovelsin nyt kaavaa lisäämällä mekkoon pituutta 6 cm. Samalla helmanympärys kasvoi neljällä sentillä. Suurensin myös pääntietä.

Mekon kangas

Kangas on Hilcon majavat-sarjan vahvaa trikoota. Materiaali on 90 % puuvillaa, 10 % elastaania ja kankaan leveys on 150 cm. Sertifiointi ÖKO-TEX r Standard 100.

Kangasta tarvittiin 1,5 metriä. Säästöleikkuu ei ole mahdollinen, koska trikoon lehtikuvion kasvusuunta on otettava huomioon.

Mekon pituus niskasta helmaan on 97 cm ja helman leveys 170 cm.

Ompelusta

Ompelin mekon tavallisella ompelukoneella. Käytin saumoissakin suoraa ommelta. Pääntien huolittelin muotokaitaleella, johon olin silittänyt tukikankaan. Ompelin kaitaleen kiinnittävän tikkauksen suoralla ompeleella. Myös helman ja hihansuun käänteet kiinnitin suoralla ompeleella.

Kestääkö suora ommel trikoovaatteessa?

Käytössäni ei ole saumuria. Kokemukseni mukaan suora ommel kestää saumoissakin erinomaisesti, jos trikoovaate ei ole vartalonmukainen. Valitsen tikin pituudeksi noin 3 mm. Suoralla ompeleella ommellut saumat ovat siistit ja ne eivät venytä saumaa ommellessa, toisin kuin siksakilla ompelu. Ompelu käy nopeasti ja tulos on siisti.

Ammattimaisessa ompelussa saumurin käyttö on tietenkin perusteltua. Käyttäisin sitä itsekin, jos mahdollista. Haluan vain rohkaista muita saumurittomia ompelijoita, että suoraa ommelta ei kannata kokonaan unohtaa trikoovaatteita tehdessä.

Kiinteissä sporttitrikoissa saumat ja reunusten kiinnitykset täytyy ehdottomasti ommella siksakilla tai muilla jousto-ompeleilla. Näin niihin saadaan käytössä tarvittava jousto.