Olisi kiva, jos löytyisi joku systeemi millä puikot saisi pysymään nätisti kokojärjestyksessä ja samassa paikassa, ettei aina olisi hirveä etsiminen ja arvuuttelu löytyykö sopivan kokoisia.

Erikokoisten ja -muotoisten puikkojen säilytys tuottaa monelle meistä päänvaivaa. Kun työvälineet ovat laatikon pohjalla sikinsokin (kuten minulla oli), homma ei toimi. Jos sieltä löytyi sopiva puikko, se olikin pariton. Viiden samanlaisen sukkapuikon löytyminen vaati koko kasan penkomista.

Tykkään yleensä järjestyksestä, tavaroiden lajittelusta ja tiedostojen luokittelusta. Tätä asiaa en kuitenkaan ollut hoitanut kuntoon. Nyt kun käsityöharrastuksestani näyttää tulleen säännöllistä, piti asialle tehdä jotakin.

Näytän tässä postauksessa yhden tavan ratkaista ongelma. Siihen tarvitaan vähän suunnittelua ja mittaamista, metrin verran tukevaa kangasta, lankaa ja ompelukone. Lopuksi jaan vinkkejä myös muista säilytysideoista.

Vanha idea kiertoon

Lähdin parantelemaan 1970-luvulla ompelemaani mustaa velvetonista puikko- ja koukkupussia. Veikkaan että olin nähnyt vastaavan joko talouskoulussa tai Wetterhoffilla. Alkuperäisen materiaalina taisi olla valkaisematon lakanakangas, ellen väärin muista.

Tältä näytti vanha säilytyspussikko. Se oli naulattu kulmistaan kaapin oven sisäpuolelle piiloon ja täytetty puikoilla. Ei tyylikkyydellä pilattu, mutta oli äitini käytössä 2000-luvulle saakka.

Vinkkini seinäpussikon tekemiseen

Sopiva sijoituspaikka pussikolle löytyi työhuoneeni seinältä hyllyjen välistä. Käytettävissä oleva tila määritti pussikon ulkomitat. Nyt halusin puikot ja koukut näkyville. Kauniisti rytmittyvä puikkorivistö olisi ilo silmälle, ja välineet heti nähtävissä.

Pussikon mitat.
  • Pussikko vaatii tukevan kankaan, koska siitä tulee puikkojen painosta aika raskas. Sopiva kangas, Eurokankaan Loom, löytyi kaapista. Se on paksu sekoitekangas, jonka oikea ja nurja puoli ovat sidokseltaan erilaiset. Valkoinen värikin oli nappiin, sillä en halunnut pussin liikaa erottuvan seinästä.
  • Tein pussikon reunoihin nurjalta oikealle ommellut käänteet. Niiden leveys on 3 cm. Oikean ja nurjan puolen vaihtelu tuo pientä eloa pussikon ulkonäköön. Taskujen sivut jäävät siististi käänteiden alle. Tein taskujen yläreunoihin samanlaiset käänteet.
  • Mitoitin tarviketaskujen koot ja välitikkaukset puikko- ja koukkumäärän mukaan. Kun työvälineet olivat jo olemassa, saatoin tikkauksien avulla ommella niille kujat mittatilaustyönä.
  • Jos sinulla on paljon paksuja puikkoja, jätä tarpeeksi väljyyttä tikkausten väliin. Oikea määrä löytyy kokeilemalla. Pienimmät virkkuukoukut eivät tarvitse väljyyttä ollenkaan.
  • Yläreunan käänne on jätetty päistään avoimeksi ja muodostaa kujan tankoa varten. Pussikko kiinnittyi seinään harjaterästangon ja kahden silmukkaruuvin avulla.
Ompelin alareunoihin vinosaumaiset suorakulmat, joilla lopputuloksesta tulee ohut ja siisti. Ulkoreunan käänteiden avulla sain pitkien puikkojen vaatiman väljyyden helposti tasoitettua halutulle matkalle. Kahdessa ylemmässä taskussa alareunan viimeistely hoitui samaan tyyliin, mutta erillisellä kaitaleella.

Säilytysvaihtoehtoja on joka lähtöön

Jos työvälineiden säilytysratkaisu on sinulla vielä vaiheessa, myös Anna-lehden nettisivuilla taannoin annetuista nikseistä voi olla apua:

  • muovilaatikko
  • pieni alumiininen pakki
  • vetolaatikon pohjalla oleva aterinlokerikko
  • pohjakangas ja siihen ommeltuina eri kokoisia taskuja. Kiedotaan rullalle ja sidotaan nauhoilla
  • minigrip-pussit
  • Pringles-purkki, joka päällystetty kankaalla tai paperilla
  • leivinpaperilaatikossa omissa koteloissaan

Iso ongelma on ratkaista pyöröpuikkojen säilyttäminen. Niiden muoto kun elää omaa elämäänsä. Oma keinoni oli rajata noin puolet alimmaisesta taskusta niille, ja varata vähän väljyyttä. Yksi neulojien käyttämä tapa on pakata pyöröpuikot yksittäin muovipusseihin. Joku käyttää minigrip-pusseja, toinen valokuva-albumien muovitaskuja. Pringles-purkitkin sopivat pyöröpuikkojen säilyttimiksi.

Porilainen kässämartta Kirsi Vesterbacka on aktiivinen neuloja. Hänellä on nytkin vireillä 22 sukkaa ja neljä kynsikästä – ja toista sataa sukkapuikkoa niissä kiinni. Piti oikein kysyä, miten hän puikkonsa säilyttää, kun niitä on tuollaiset määrät. – ”Mä olen harvemmin tietyssä paikassa. Sen takia mun puikkosysteemit on enemmänkin mukaan otettavaa mallia.” Hänen puikkonsa ovat rullattavissa kangaslokerikoissa ja pienemmät tarvikkeet Tupperware-rasioissa. Lokerikkokankaan väri kertoo sisällä olevien puikkojen koon.

Hyvä työvälineiden säilytysjärjestelmä säästää hermoja. On mukavampi aloittaa uuden neuletyön tekeminenkin, kun puikot ovat helposti käsillä. Myös rahaa säästyy kun heti näkee, mitä puikkoja ja koukkuja jo omistaa. Toimiva järjestys helpottaa arkea, lisää tyytyväisyyttä ja ehkä vähän sitä onnellisuuttakin.

Haluaisitko jakaa oman puikkojen säilytysniksisi meille muillekin? Voit tehdä sen vastaamalla tähän alle, mutta kuvaa ei valitettavasti saa liitettyä mukaan. Facebookin puolella sekin onnistuu. Kiitos!

Lisää aiheesta:

4 vastausta artikkeliin “Unelma onnesta: neulepuikot ja virkkuukoukut järjestyksessä”

  1. Onpas kiva ohje! 🙂 Ja hyödyllinen!

    1. Kiitos! Hienoa että pidit juttua hyödyllisenä. Lämmitti mieltä 😊

  2. Minulla on vieläkin 70-luvulla tekemäni säilytyspussi, johon sain sinulta Liisa idean. Ei sieltä tosin enää varmaankaan puikkoja löydy edes yksien sukkien neulomiseen, kun ne on tullut nypittyä muihin käyttötarkoituksiin. Muita pieniä käsityötarvikkeita kuitenkin löytyy. Tein lenksut pussukan yläkulmiin, joista sen sai kiinnitettyä Lundia-hyllyn päähän. Ei tarvinnut naulata.

    1. En muistanut, että sinäkin teit sellaisen! Kätevä kiinnitys 👍🏼 Näköjään olin tosi innoissani tuollaisesta säilytyspussista. Joku siinä systeemissä kolahti jo silloin. Myös äitini pussista on puikkorivit vuosien mittaan harventuneet. Varmaan neulomisesta innostuneet jälkipolvet ovat tyytyväisinä löytäneet sieltä välineitä omiin töihinsä.

Kirjoita kommenttisi tähän!

Trending

Discover more from KOTIKUTOISESTI

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading