Starttasimme yhtenä kauniina lokakuun maanantaina auton ja suuntasimme Eurooppaan päämääränä Espanja. Aluksi ajoimme Ruotsin kautta Saksaan. Siellä pääkohteemme oli Alppien vuoristo, jonka upea luonto ja erinomainen teiden laatu houkuttelivat.

Lokakuussa Keski-Euroopassa on aika vähän turistiliikennettä. Syksyinen hotellihuoneiden hintataso on matalan sesongin mukainen ja tilaa on hyvin. Kunnon huoneen saa lyhyelläkin varoitusajalla.

Työnjako näillä pitkillä ajomatkoilla on selvä: mies ajaa ja minä hoidan tukitoimet. Pääasiassa seuraan karttaa, huolehdin välipalatarjoilusta ja napsin valokuvia. Ajomatkat ovat pitkiä, ja niillä on aikaa myös neuloa tai virkata.

Valitsin ensimmäiseksi kevyen ja helpon työn, virkatut turvalonkerot.¹ lahjoituksena ukrainalaisiin lastenkoteihin. Turvalonkeroita voi tehdä vähän kerrassaan: ei haittaa, jos silmukka- ja kerroslaskelmat menisivät välillä vähän sekaisin. Työ kun saattaa välillä keskeytyä navigoinnin tarkistusten yms. takia.

Kerron tässä Alppimatkamme reittivalinnoista, päivän ajomatkoista ja välietapeista. Lue edellinen kertomukseni Autolla Espanjaan – neulojan matkakertomus 2018.

Matkavalmistelut

Ensimmäiseksi miettimme ajoreitin päälinjat. Sitten laskimme koko matkan kilometrimäärän. Yritimme pitää päiväkohtaisten ajomatkojen pituudet keskimäärin noin 600 kilometrissä. Tällä laskukaavalla Alppimatkalla tuli neljä yöpymistä: kaksi ensimmäistä yötä laivoilla, kolmas Regensburgissa ja neljäs Alpeilla. Alppien kohde päätettäisiin vasta lähempänä.

Viipyisimme koko matkalla kaksi kuukautta. Mukaan piti pakata sen hetkisten syysvaatteiden lisäksi sekä kesävaatteet Espanjaa varten että talvisemmat varusteet joulukuista paluumatkaa varten.

Niin ja paperikartat! Ne täytyy ehdottomasti muistaa pakata mukaan, ja pitää etupenkillä käden ulottuvilla. Paperiset kartat ovat kokemuksen myötä osoittautuneet välttämättömiksi, sillä navigaattoreiden ohjeisiin ei ole aina luottamista. Paperikartta antaa myös parhaan kokonaiskuvan.

1. päivä: Kotka – Turku

300 km – 4 h

Maanantaina 9.10. ajoimme Turkuun ja ylitimme Itämeren klo 22.50 lähtevällä Viking Gracella. Laivalla oli hiljaista. Herätys olisi aamuviideltä, joten mekin siirryimme aikaisin hyttiin.

2. päivä: Stockholm – Öland – Kalmar – Ystad – Trelleborg

807 km – 14 h

Laivamme oli Tukholmassa aamulla klo 6.30. Stena Linen M/S Skåne lähtisi Saksan Rostockiin Trelleborgista vasta 22.30. Mikä mainio mahdollisuus tutustua eteläiseen Ruotsiin pitkän kaavan mukaan! Tästä tuli koko matkan pisin ajopäivä.

Navigaattorin aika-arvioon saa lisätä pari tuntia kahvitaukojen, tankkausten ym. pysähdysten takia, mutta nyt aikaa oli tuhlattavaksi asti. Siksi valitsimme rannikkoreitin, vaikka nopein ja suorin kulkisi järvialueen kautta E4-tietä pitkin.

Tukholmassa aamu valkeni kuulaana ja raikkaana. Lämpötila -0˚. Kaikki villaiset vällyt päälle, että autossa tarkeni.

Nautimme ajon aikana aamupalaksi matkajääkaapista eväsleipiä, kasviksia ja hedelmiä. Kahville pysähdyimme reilun tunnin ajon jälkeen Nyköpingsbron Espresso Houseen. Lämmitetty kanelbulle oli juuri niin ihana kuin muistin.

Öland ja sen kuuluisa silta

Siltainsinööri Jaatisen matkassa kun olin, Öölannin silta kuului ohjelmaan. Yli 6 km:n pituinen teräsbetoninen silta yhdistää Kalmarin kunnan ja Öölannin tuulisen saaren. Silta vihittiin käyttöön vuonna 1972 ja se oli Euroopan pisin – kunnes vuonna 1998 valmistui Portugalin Vasco da Gama.

Saavuimme sillalle vähän puolen päivän jälkeen ja vain ajoimme sen edestakaisin. Saaren kuuluisat alvarit jäivät tällä kertaa näkemättä koleasta säästä johtuen. Eikä oltu varmoja, olisiko meillä siihen aikaakaan. Emme halunneet riskeerata ja myöhästyä laivasta.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Kalmar.

Kalmar – yksi Ruotsin historian tärkeimmistä kaupungeista

Keskiajalla Kalmarilla oli tärkeä asema. Sijainti Itämeren rannalla teki siitä merkittävän hansakaupungin. Kalmarissa perustettiin vuonna 1397 unioni, jolloin Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta tehtiin yksi kuningaskunta. Siihen kuului myös suuri osa Suomesta. Pohjolan yhteistyö päättyi kuitenkin kalliisiin sotiin ja veriseen välienselvittelyyn, ja unioni hajosi vuonna 1523.

Kalmarissa on nähtävissä muhkeita barokkirakennuksia, kuten Kalmarin tuomiokirkko. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1660 ja se valmistui 1703.

Muuta nähtävää kaupungissa on Kalmarin linna ja mm. merenkulkumuseo.

Kalmarista etelään ajettaessa tultiin Skåneen, jossa maisemat olivat aivan ihastuttavat. Kumpuilevia laajoja peltoja, varjoisia pyökkimetsiä ja hyvin pidettyjä suuria maataloja. Tänne voisi tulla uudestaan kesällä!

Suloinen Ystad

Päivä alkoi hämärtää, kun iltakuudelta saavuimme Ystadiin. Oli tiistai-ilta, ja autolle löytyi helposti parkkipaikka keskustakadun varresta. Kävelykierros oli paikallaan tässä tunnelmallisessa, noin 30 000 asukkaan ja ristikkotalojen kaupungissa.

Vanhimmat viitteet Ystadin kaupunginoikeuksista on 1200-luvun puolivälistä. Ystadin keskustassa on edelleen keskiajalta peräisin olevaa rakennuskantaa. Vuonna 2017 Ystad oli sijalla 5, kun ruotsalaiset saivat äänestää maansa kauneinta kaupunkia. Ykkössijan muuten vei Sundsvall, toiseksi tuli Visby ja kolmanneksi Lund.

Jos Kalmarista tulee mieleen keskiaikainen unioni, viekö Ystad ajatukset Kurt Wallanderiin? Tämä ruotsalaisen kirjailijan Henning Mankellin luoma poliisihahmo esiintyy sekä kirjoissa että elo­kuvissa. Ystadissa Wallander-tapahtuma­paikoista on tehty turisti­nähtävyyksiä. Vierailija voi kulkea Wallanderin jalanjäljissä, mutta meidän aikamme ei nyt siihen riittänyt.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Ystadissa on Scala-elokuvateatteri. Siellä on näytetty elokuvia vuodesta 1910, ja se onkin Ruotsin vanhin toiminnassa oleva tarkoitukseen rakennettu elokuvateatteri. Scalassa esitetään pieniä laatuelokuvia, pidetään konsertteja ja teatteriesityksiä. Scala loisti kutsuvana iltavalaistuksessaan. Tätä kirjoittaessani (25.10.) ohjelmistossa menee Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet.

Sateinen Trelleborg

Päivän päätteeksi saavuimme sateiseen ja pimeään Trelleborgiin. (Aina kun me tulemme, siellä sataa.) Kello näytti vähän vaille yhdeksää. Laivan check in -jonoon ei ollut vielä kiire, joten tankkasimme auton ja nautimme huoltamossa iltakahvit kolmioleivän kera.

Myös Trelleborg on vanha kaupunki, sillä sen alueella on ollut asutusta todennäköisesti jo tuhannen vuoden ajan. Kaupungin kohdalla oli tanskalaisviikinkien rakentama kehälinna eli trelleborg noin 900-luvulla, tai jopa sitä ennen. Ensimmäinen kirjallinen maininta kaupungista on vuodelta 1257.

Trelleborgin satama on Ruotsin toiseksi suurin Göteborgin jälkeen.

Pitkä upea päivä Ruotsissa oli takana. Yö meni laivan hytissä keinuen, eikä unta tarvinnut odottaa. Herätys oli klo 5.00.

3. päivä Rostock – Regensburg

708 km – 10 h

Rostock on ollut meille pelkkä pakollinen satamakaupunki matkalla etelään. Mutta silläkin on ansiokas historiansa. Keskiajalla Rostock kuului Hansaliittoon. Kaupungin vuonna 1419 perustettu yliopisto oli Pohjois-Euroopan ensimmäinen.

Jaksan edelleen hämmästyä, miten laaja ja kaiken kattava on eurooppalaisten kaupunkien varhain alkanut kukoistus, sivistys ja kulttuurihistoria. Sen huomasi jo Ruotsista, jonka eteläisin osa on ollut eturivissä kulttuurivaikutteiden levitessä kohti pohjoista.

Rostockin hienoudesta ei nyt valitettavasti näkynyt mitään, kun olimme jo pimeällä autobaanalla menossa kovaa vauhtia kohti Müncheniä.

Autobahn: rekkojen ja nopeiden autojen kilparata

On osuvasti sanottu, että Saksan autobaanat henkivät vapautta, voimaa ja kapinaa muuten niin säntillisessä yhteiskunnassa.

Olemme ajaneet usein Saksassa, mutta edellisestä reissusta on jo viisi vuotta. Moottoriteiden 130 km/h nopeus sokaisi ensin, mutta vauhtiin tottui. Periaatteena on, että nopeimmat ajoneuvot käyttävät vasemman puolen kaistoja, hitaimmat oikean. Liikenne oli sujuvaa, mutta tuntui että myös minun oli hyvä olla valppaana. Kuskin piti kaiken aikaa seurata liikennettä myös taustapeilin kautta.

Kaistoja riitti, parhaimmillaan niitä oli suurten kaupunkien kehäteillä jopa kuusi suuntaansa. Useat moottoritiet sallivat ajamisen niin kovaa kuin auto kulkee. Edessä ajavan hitaamman ajoneuvon saa karkoitettua valoja vilkuttamalla.

Saksan teillä virkkaukset jäivät vähiin.

Autolla ajetaan pitkälti raskaan liikenteen joukossa. Ruuhkaa syntyy, kun rekat ohittelevat (usein sääntöjenvastaisesti) toisiaan. Tietöitä oli reitillä jonkin verran.

Regensburg oli iloinen yllätys

Saavuimme Regensburgiin iltapäivällä. Matkan ensimmäinen ja odotettu hotelliyöpyminen! Majoituimme keskustasta 2,5 km:n päässä olevaan pikku hotelliin, jonka pihassa oli autolle parkkipaikka. Laukkujen purkua, suihku ja vaatteiden vaihto, jonka jälkeen kävellen kohti kaupungin keskustaa.

Regensburg sijaitsee Tonavan varrella. Se on Baijerin neljänneksi suurin kaupunki Münchenin, Nürnbergin ja Augsburgin jälkeen. Regensburg oli Baijerin herttuoiden pääkaupunki v. 530 lähtien. Regensburgin vanhakaupunki liitettiin vuonna 2006 Unescon maailmanperintöluetteloon.

Mielenkiintoinen yksityiskohta, että vuodesta 1000 alkaen Regensburg oli suuren juutalaisen väestön kotikaupunki – mahdollisesti ensimmäinen juutalainen asutus Saksassa, kunnes heidät karkotettiin 1400-luvulla.

4. päivä: Regensburg – Berchtesgaden

280 km – 6 h

Lähdimme ajamaan kohti Alppien vuoristoa aamukymmenen jälkeen. Valitsimme nopeimman reitin, joka ohittaa Münchenin.

Kolmen tunnin ajon jälkeen nautimme Vaterstettenissä taukokahvit. Pretzel (tai bretzel) oli ihanan tuoretta, kahvi hyvää ja kuppilan valaisimet mainiot. Tunsimme totisesti olevamme Saksassa!

Reitti Saksan Alpeille kulkee Itävallan kautta. Kuuden tunnin mittaisen rauhallisen ja kiireettömän matkapäivän jälkeen olimme Alpeilla.

Saksan Alpit

Alppien vuoristo sijaitsee Italian, Itävallan, Liechtensteinin, Monacon, Ranskan, Saksan, Slovenian ja Sveitsin alueella. Saksassa on Alppien pohjoisin osa, ja sen tunnetuimpia kohteita ovat mm. Oberstdorf, Schwangau, Garmisch-Partenkirchen ja Berchtesgadenin seutu.

Saksan alppitien rakennustyöt aloitettiin vuonna 1933. Nykyään lomareitti on yli 450 kilometriä pitkä alkaen Lindausta Bodenjärven lähellä Sveitsin rajalla ja päättyy Berchtesgadeniin Königsee-järvellä. Berchtesgaden on vain 30 kilometrin päässä Itävallan Saltzburgista.

Berchtesgaden

Berchtesgaden valikoitui kohteeksemme sattuman kautta, ja hotellihuoneenkin varasimme edellisiltana. Kylä vaikutti sopivan pieneltä yhden yön vierailulle. Toivoimme näkevämme matkalla järviä, niittyjä, reheviä laaksoja, alppikyliä, linnoja, kirkkoja. Ja kyllä niitä näkyikin, kuten myös lehmiä ja lampaita laitumillaan.

Berchtesgadeniin pääsee myös junalla, ja se on ympärivuotinen kohde. Nyt seudulla näytti lomailevan runsaasti patikoijia ja luontoretkeilijöitä. Sää oli koko ajan kesäisen lämmin ja aurinkoinen.

Berchtesgaden on hyvä alppikohde yhden yön visiittiin, miksei pidempäänkin. Yksi asia jäi vain harmittamaan. Jos olisimme perehtyneet siihen paremmin etukäteen, olisimme tienneet yhdestä ainutlaatuisesta kohteesta. Hyvin suunnitellen aikaa olisi jopa ollut siihen tutustumiseen.

Korkealla Berchtesgadenin pohjoisella rinteellä Obersalzbergissa on nimittäin ylellinen vuoristopiilopaikka, Hitlerin alppimaja Kotkanpesä, Adlerhorst, Eagle’s Nest.

Tie sinne on suljettu yksityiseltä liikenteeltä, myös jalankulkijoilta. Vierailijat kuljetetaan busseilla ensin näköalatasanteelle. Sieltä lähtee 124 metriä pitkä tunneli, joka johtaa hissiin ja ylös Kotkanpesään. Kotkanpesän museoon pääsee tutustumaan noin 30 euron pääsymaksulla. Lue lisää täältä.

Näin Alpeilla tällä kertaa.

Matkamme jatkui seuraavana aamuna kohti Sloveniaa. Vietimme Ljubljanassa kaksi yötä; olimme siellä mm. katsomassa Suomen jalkapallomaajoukkueen pelin Sloveniaa vastaan. Mutta se on jo toinen tarina.

---

¹ Olen mukana seurakunnan sukkakerhossa, jossa neulomme sukkia ja muita asusteita. Nina Pulli toimittaa lahjoitukset perille kohteisiin henkilökohtaisten verkostojensa kautta. Kesällä hän kertoi, että ukrainalaisesta lastenkodista on esitetty toive turvalonkeroista. Tällainen pieni pehmoinen, omaksi saatu värikäs kaveri voi auttaa sotaa pelkäävää lasta kokemaan turvaa.

Lataa turvalonkeroiden ohje täältä: