Ylhäältä alas neulottu kaarrokevillatakki

Kaarrokepuseoita on kiva neuloa. Nyt halusin itse suunnitella kaarrokkeen keväiseen villatakkiin. Langatkin oli hankittu ja kirjoneulekuvion aihio olemassa. Kerron tässä kuviomallin piirtämisen lisäksi steekkauksesta ja yhdestä tavasta neuloa napituskaitaleet leikattuun reunaan. Oikean mitoituksen lisäksi kaarrokkeissa on tärkeää mallinsovitus.

Villatakki on lyhyt, sen kaarroke on kirjoneuletta ja hihat ja miehusta raidoitettu. Etukappaleiden napituskaitaleet ovat kaksinkertaista sileää neuletta. Kaitaleet peittävät steekatut (leikatut) etureunat sisäänsä ja ovat siistit myös nurjalta. Villatakin pääntiellä, helmassa ja hihansuissa on palmikkoresorit.

Kaarrokkeen suunnittelu

Muunsin tämän koko pinnan kuviomallin yhdeksi raidaksi. Kuva Aino Nissisen kirjasta Kodin neuletöitä (WSOY, Porvoo 1933).

Kaarrokkeen silmukkamäärän tulee olla jaollinen kuvion mallikerran silmukkamäärällä. Yleensä kaarrokkeessa on monia eri kuvioita, pieniä ja suurempia. Jokaisen niistä täytyy täyttää tämä ehto. Pieniä kuvioita ja raitoja sijoitetaan kaarrokkeeseen muotoa antavien lisäysten/kavennusten väliin.

Tässä suurin kuvioraita tuli alimmaiseksi. Sen mallikerran leveys on 14 silmukkaa, mikä osoittautui hankalaksi. Kätevämpää olisi ollut sovittaa kuvioita, jotka ovat jaollisia 2, 4, 6 tai 8 s:lla. Sovelsin kuvioraidasta kaarrokkeen yläosaan erilaisia pienempiä muunnelmia.

Tarvittava kaarrokkeen pituus saadaan, kun takin koko pituudesta vähennetään miehustan pituus kainalosta helmaan. Tämä muutetaan kerroksiksi. Hyvät ohjeet kaarrokeneuleen suunnitteluun löytyvät Punomon sivuilta.

Käytin kuvion piirtämiseen Chart-minder-ohjelmaa. Näppärä ilmainen apuväline, jonka pro-versiolla sain valittua mahdollisimman oikeat langan sävyt. Siinä pääsin hifistelemään: otin kuvan lankakeristä ja hain oikeat sävyt värinvalitsimella kuvankäsittelyohjelmassa. Ruudulla sain harjoiteltua, millä väriyhdistelmillä lankani näyttäisivät neuleessa parhaimmilta. Näillä apuvälineillä oli helppo lähteä liikkeelle.

Villatakin mallipiirros, etukappale. Mallinsovitus silmukoiden suuntaan on tärkeää etenkin villatakissa, jossa napituskaitaleet rajaavat kuvioita. Kuvioiden pitää asettua keskellä edessä symmetrisesti.

Neulominen

Loin työhön 96 silmukkaa. Aloitin neulomalla pääntien resorin tasona. Takapääntielle neuloin korotuksen lyhennetyin kerroksin. Sitten lisäsin työhön 1 s + 6 s + 1 s saumanvaroiksi, koska tulisin leikkaamaan etukappaleen keskeltä auki. Neuloin 1 s nurin, 6 s kirjoneuleena, 1 s nurin. Nurjista on helppo poimia silmukat napituskaitaletta varten ja raja varsinaiseen etukappaleeseen pysyy selkeänä.

Jatkoin neulomista pyöröpuikoilla kirjoneuleena lisäten silmukoita kuviolaskelman mukaan. Kerroksen vaihtumiskohta kannattaa asettaa saumanvarojen keskikohtaan. Näin tuo kohta ei erotu ja saat vähennettyä langanpäiden päättelyjä, sillä ne jäävät reunuksen alle. Koska villatakissa on laaja pääntie, tässä kaarrokkeessa on vain kolme lisäyskerrosta.

Kaarrokkeen jälkeen tein hihojen ja miehustan erottelun ja loin kainaloita varten 5 + 5 s. Jatkoin raidallista miehustaa pyörönä helmaresorin yläreunaan saakka, päättelin saumanvarasilmukat ja neuloin resorin tasona.

Neuloin raidalliset hihat samoin pyörönä.

Pörröfanin lankavalinnat

Kuvissakin näkyvä neulepinnan hento utuisuus syntyi yhdistämällä villalanka ja samansävyinen ohuenohut mohairlanka. Vaikka villalanka on pehmeää, se on aika kierteistä joten pinta jäi neuloksessa tylsäksi. Mohair toi siihen kaipaamaani ylellisyyttä. Ripaus pörröä aina tälle neulojalle, kiitos!

Lankakaapin Kettu Yarns Kotiwool on 100% suomalaista lampaanvillaa, joka on käsinvärjätty Kotkassa. 100 g vyyhdissä on 360 metriä joten se on vahvuudeltaan Fingering/Sport. Siitä löytyivät nuo keväisen hennot pastellisävyt. Valkoisena päälankana oli teeteen Helmi (100 % merinovilla, 400 m/100 g).
Mohairlangat ostin Noonknitistä. Katia 50 Mohair Shades myydään hauskasti puolilla. Se sisältää 67 % super kidmohairia, 30% polyamidia ja 3% villaa. Puolakoko on 20 g ja 100 grammassa on 1000 metriä. Austermann Kid Silk (75 % kidmohairia ja 25 % silkkiä) on hiukan paksumpaa, 100 grammassa on lankaa 900 metriä.

Mallinsovitus koskee myös raidallisia osioita. Sovitun raidoituksen ensin hihan pituuteen sopivaksi. Takin pituus tuli sitten sen mukaan, koska halusin molempien päättyvän samaan raitaan. Hihoissa on kolme raitamallikertaa ja miehustassa kaksi.

Lankojen menekki

Neuletiheys puikoilla n:o 4 on 20 s ja 26 krs/10 cm (kirjoneule ja sileä). Palmikkoresorit neuloin puikoilla n:o 3 1/2. Lankojen menekki on yhteensä 340 g.

  • Vaaleanpunainen: 110 g Kettu Yarns Kotiwool väri Miete ja 40 g Katia 50 Mohair Shades väri 6
  • Marjapuuronpunainen: 50 g Kettu Yarns Kotiwool väri Viikuna ja 20 g Katia 50 Mohair Shades väri 7
  • Valkoinen: 30 g Teetee Helmi väri 0002 ja 15 g Austermann Kid Silk väri 10
  • Turkoosi: 25 g Kettu Yarns Kotiwool väri Akvarelli ja 15 g Austermann Kid Silk väri 33
  • Keltainen: 20 g Kettu Yarns Kotiwool väri Voikukka ja 15 g Austermann Kid Silk väri 22

Steekkaus

Neuloin napituskaitaleet poimimalla puikoille silmukat nurjista silmukoista tyyliin poimi 3 s, jätä yksi poimimatta, poimi 3 s jne. Oikean puolen kaitaleeseen neuloin pituussuuntaiset napinlävet apulankaa apuna käyttäen.

Seuraavaksi ompelin suorat ompeleet ja neljän piston siksak-ompeleet nurjien silmukoiden viereen, leikattavan silmukkajonon puolelle.

Leikkasin ylimääräiset saumavarat pois. Saumanvara sai olla enintään sentin levyinen, ettei se ulotu napinläpien yli. Kaitaleen leveys on 2 cm.

Kaksinkertainen napituskaitale on kätevä ja siisti ratkaisu steekattuun reunaan. Ohuesta langasta toteutettuna siitä ei tule liian paksua. Neuloin taitteelle yhden nurjan kerroksen. Lopuksi ompelin kaitaleet käsin nurjalle, viimeistelin napinlävet ja kiinnitin napit.

Ylhäältä alas vai alhaalta ylös?

Kaarrokeneuleissa toiset tykkäävät silmukoiden kaventamisesta (neulominen alhaalta ylös), toiset lisäämisestä (neulominen ylhäältä alas). Tulos näyttää vähän erilaiselta.

Kumpaa tapaa sinä kannatat? Ylhäältä aloittaessa vaatetta on helppo sovitella työn edetessä: kaarrokkeen, hihojen ja vaatteen pituus ei oikeastaan voi mennä pieleen. Joskus langan riittävyys jännittää, mutta tämä menetelmä antaa pelivaraa. Olen paljon tottuneempi perinteiseen alhaalta ylös -neulomiseen, mutta välillä on kiva kokeilla jotain muuta.

Jos aloitat päätieltä, häiritseekö sinua, että silmukatkin ovat ylösalaisin? Minua vähän. Yksittäisissä silmukoissa tämän huomaa. Se on tekninen ominaisuus, joka kuuluu asiaan ja täytyy vain hyväksyä.

1 Comment

Kirjoita kommenttisi tähän!