Pipo alpakkalangasta

Tapasin yhtenä helmikuisena pakkasiltana 2017 ystäväni Loten. Hänellä oli ihana itsetehty harmaa villapipo. Kun olin päässyt villatakkien kanssa jo neulomisen makuun, silmäni kiinnittyivät pipoon ja innostuin. Pipossa oli palmikoita ja iso tupsu: tiedossa siis uusia haasteita. Etsin kotona netistä vastaavia valmiita malleja, ja yksi sopiva löytyi. Se oli julkaistu Kirsikkapuunblogissa.

Kuva: Kirsikkapuunblogi.blogspot.com. Haettu 3.2.2017. Sivusto ei ole enää julkinen.

Ostin pari kerää Sandnes Garnin harmaata Puno-lankaa. Siinä on alpakkaa 68 %, merinovillaa 10 % ja polyamidia 22 %. Puikkojen koko oli muistaakseni 8 mm.

Pääsin pitkästä aikaa kokeilemaan palmikoiden neulomista. Vanha apupuikkoni löytyi laatikosta. Tein isoja palmikoita, joissa oli palmikonkiertoja vain kolme kertaa. Halusin päästä helpolla. Palmikoiden neulomisessa ei ollut vaikeuksia.

Pipoa on kahden vuoden aikana käytetty sen verran, että pinta on nyppyyntynyt.

Piposta tuli sopivan kokoinen. Reunan joustinneuleen tulisi olla napakampaa. Olisi pitänyt käyttää pienempiä puikkoja, mutta en aloittaessani tätä muistanut. Jouduin turvautumaan vanhaan konstiin ja pujotin ohuen kumilangan aloitussilmukoihin nurjalle. Solmin kumilangan päät niskan puolelle.

Tupsukin on vähän löysä. En osannut arvioida, miten paljon lankaa napakkaan tupsuun tarvitaan. Tekniikka oli jotenkin muistissa, mutta taisin vielä varmistaa netistä miten pahvikiekon ympärille kieputettu tupsu tehdään.

Kovin paljoa en ole pipoa käyttänyt ehkä joustinneulereunuksen takia. Kuminauha vähän näkyy, kun se kiristää reunaa poimuille. Ainakin neulomista harrastavat osaavat sen lukea.

Kommentoi