Mysteerineulonta Hnetur: kokemuksia

Kerroin edellisessä postauksessa Hnetur-mysteerineulonnan aloittamisesta. Kaikki oli jännittävää ja tykkäsin kovasti. Kunnes kaarroketta sovittaessa paljastui pääntien ja kaarrokkeen huono istuvuus. Se vei vähäksi aikaa mielen matalaksi. En ollut osannut kiinnittää siihen ajoissa huomiota, luotin vain sokeasti ohjeeseen. Jäin miettimään, puranko tekeleeni kuten moni kertoi tekevänsä. En purkanut vaan päätin katsoa ns. kaikki kortit. Onneksi katsoin.

Lue edellinen postaus: Hnetur-paidan kaarroke

5. Työ jatkuu

Työ jatkui kaarrokkeen muokkaamisella. (Tämä siis ylimääräinen osio alkuperäiseen ohjeeseen.) Korjasin pääntien sopivammaksi. Poimin silmukat nurjasta kerroksesta, kavensin joka kuudennen silmukan ja neuloin 3 krs sileää neuletta tummanharmaalla. Päättelin silmukat. Alkuperäisessä oli yksi rullareunus, tässä kaksi. Tummanharmaan valitsin, jottei pääntie jäisi liian vaaleaksi.

Purin viimeiset kuusi kirjoneulekerrosta, koska kaarroke näytti liian pitkältä tällaiselle 157-senttiselle.

Kuvassa alkuperäinen pääntie ja ohjeen mukainen kaarroke.

Lopuksi kastelin kaarrokkeen kunnolla ja venytin oikeaan muotoonsa pyyheliinan päälle. Pääntien osuus vaati poikkeuksellisen kovakouraisen käsittelyn asettuakseen sileästi. En ole ennen tällaista kokenut. Usko homman onnistumiseen alkoi kuitenkin palata, kun kaarroke taipui tahtooni.

Kaarrokkeen kuivuttua pääsin hihojen erotteluun. Se sujui ongelmitta. Aloin neuloa miehustaa yhden kerroksen korkuisilla raidoilla. Pyöreänä neulottaessa se onnistuu helposti, toisin kuin tasona jossa raitojen kerrosmäärät on järkevää pitää parillisina.

6. Helman neulominen

Tämä vaihe sujui leikiten. Päätin neuloa tästä mekon mikä samalla tarkoitti, että vaaleanharmaa lanka ei riitä. Koko maassa on raportoitu olevan Lettlopi-pula, mutta Lankavasta tätä väriä löytyi. Huh! Muutama päivä, ja taas pääsin jatkamaan.

7. Helman kuvio

Olin malttamaton ja jo vähän kyllästynyt yksitoikkoiseen helman neulomiseen. Sovittelin vaatetta ja näytti, että pituus riittää (toiveajattelua). Neuloin helmakuvion ja lisäsin lopuksi rivillisen punaisia silmukoita. Tykkäsin helman kuviosta tosi paljon, ja punaiset pisteet yhdistävät sen kivasti kaarrokkeeseen.

Pituus oli kuitenkin auttamatta liian lyhyt. Mietin yön yli, puranko 5 cm mittaisen kirjoneuleen. En purkanut vaan jatkoin saman verran tasaraitaista osuutta. Resori on 2+1-joustinta, korkeus 6 krs ja oikeat silmukat neulottu takareunastaan. Yksi sileä kerros, jonka jälkeen tummanharmaalla 3 krs sileää plus löyhä päättely.

Nyt totuttelin aikaansaannokseeni, enkä ihan allekirjoittanut sitä omakseni. Roikotin mekkoa hengarissa, katselin läheltä ja kaukaa, otin kuvia läheltä ja kaukaa, mietin ja mietin. Näin kirjava paita tuntui oudolta, kun neuleeni ovat yleensä yksivärisiä tai raidallisia. Väritkin vaikuttivat ankeilta.

Mekon pituu niskasta keskeltä mitattuna on 80 cm.

8. Hihat

Työ jatkui taas, nyt hihojen neulomisella. Taas raitoja ja niiden lisäksi kavennuksia. Hihan leveys oli sopiva, ja niin muuten mekko-osan ympärysmittakin, joka on ihan nappiin.

9. Hihojen kuvio

Hihansuista tuli ihanat! Söpö pikku kuvio, resori ja rullareunus kuten helmassa. Hihat jäivät sentin-pari liian lyhyiksi, mutta tämä lanka kuulemma venyy käytössä. Toistaiseksi ei niin ole tapahtunut. Kaiken tämän jälkeen ei ole iso työ purkaa hihansuut ja neuloa hihoihin lisää pituutta. Ylhäältä alas neulotun vaatteen etuja.

Mekko valmistui ja olen käyttänyt sitä kaksi kertaa. Pääntie nousee edessä liian ylös, ja sitä joutuu vetelemään alaspäin. Lanka on karheaa, ja se pistelee pääntiellä jos alla ei ole huivia tai pooloa. Sille ei varmaan voi mitään, joten odottelen että lanka pehmenee käytössä. Niin kokeneemmat kertovat.

Mysteerineulonta oli kaikesta huolimatta sellainen kokemus, jota voin suositella. Opin tekemään islantilaisneuleen, vaikken täydellistä mutta idea oli tärkein. Sen huomasin myös, että verkkokurssin tuotteen testaaminen on tärkeä homma. Hnetur-paidan ohje tulee myyntiin Käsityökekkereiden verkkokauppaan helmikuussa.

Ylhäältä alas neulominen oli minulle uutta. Voi hyvin olla, että palaan vielä islantilaispaitojen pariin. Haaveena on suunnitella tällainen alusta saakka suomalaisella kierteellä. Langaksi valitsen jonkun pehmeämmän kuin Lettlopi, jotta sillä pärjäisi myös sisätiloissa. Ihanaa, että näillä kovilla pakkasilla minulla on vaate, jonka kanssa tarkenee!

4 Comments

  1. Kaunis lopputulos, vaikka ei olekaan sinulle tyypillisintä tyyliä. Kiinnostavat kädentiet ja helma, jotka eivät ole tavanomaista joustinneuletta.

    1. Kiitos 🙏🏻 Heh, sinäkin huomasit ettei paita ole ihan ominta minua.☺️ Ajattelin tämän itse asiassa mökkipaidaksi. Voin istua mille kivelle tahansa, kun on pitkä mekkomainen paita. Eikä tule kylmä, vaikka juhannuksena sataisi rakeita… /Liisa

Kirjoita kommenttisi tähän!