Miksi harrastamme käsitöitä?

Tiesitkö, että kolme neljäsosaa suomalaisista harrastaa jotain käsityötä ainakin satunnaisesti? Kolmasosakin kertoo tekevänsä tekstiilikäsitöitä, nikkaroivansa tai rakentelevansa muutaman kerran kuussa. Seitsemän prosenttia tekee käsitöitä joka päivä, naisista jopa 11 prosenttia. Luvut käyvät ilmi Taitoliiton teettämästä kyselytutkimuksesta. Se tehtiin elokuussa 2018 yli 18-vuotiaille käsityön harrastajille.

Käsitöiden tekemisestä on tullut suomalaisten suosituin harrastus. Oma aika, rentoutuminen ja käsitöiden tuoma hyvinvointi ovat keskeiset syyt käsitöihin tarttumiseen. Tämä nousi tärkeimmäksi merkitykseksi kaikissa ikäluokissa. Vasta näiden jälkeen tulevat muut, kuten halu oppia uusia taitoja tai saada aikaiseksi konkreettisia tuotteita.

Professori Sinikka Pöllänen on samoilla linjoilla. Hän tietää, että käsityö on yhdelle terapiaa, toiselle ajanvietettä, kolmannelle keino ylläpitää ihmissuhteita tai mahdollisuus ansaita harrastuksen avulla lisätienestiä. Käsityöt eivät silti useinkaan ole ratkaiseva osa arjen esinetarpeen tyydyttämistä tai taloudellista selviytymistä. Kysymys on vapaaehtoisesta toiminnasta, jolla haetaan mielenrauhaa sekä hyödyllisyyden ja tyytyväisyyden tunnetta.

Rentoutuminen ja hyvinvointi

Yli puolet käsitöiden harrastajista kertoo tärkeimmäksi syyksi ajatusten nollaamisen, rentoutumisen ja terapeuttisen hyvänolontunteen. Langan tuntu sormien välissä, kankaiden pehmeys, värit, luonnonmateriaalit, puun tuoksu… Aisteja hyväilevää listaa voisi jatkaa pitkään.

Käsityöt antavat mahdollisuuden viettää aikaa yksin, omien ajatusten kanssa. Käsitöiden tekeminen rauhoittaa ja irrottaa arjen myllerryksestä kiireisen ja stressaavan päivän jälkeen. Käsityöt palauttavat silloinkin, kun haluaa kokeilla uusia malleja ja tekniikoita, jotka haastavat kunnolla älyä ja sorminäppäryyttä.

Pitkäkestoinen käsityörupeama voi myös antaa tilaa ja aikaa tärkeiden, joskus jopa vaikeiden asioiden käsittelyyn.

Parhaimmillaan käsityö synnyttää flow-kokemuksen. Se on sitä, kun omat kyvyt ja tavoitteet ovat ihanteellisessa suhteessa toisiinsa. Käsitöiden tekeminen sujuu kuin liekeissä – miten rentouttavaa!

Ajan kulua ja oheistoimintaa

Hitaasti etenevän työn tekeminen on hyvää vastapainoa tehokkuudelle. Ja päinvastoin: käsityön voi ottaa esille myös tyhjää aikaa täyttämään. Joskus toki tekee hyvää olla tekemättä mitään, ja niinä vuosina kun en kaivannut käsitöitä, osasinkin vain olla. Nyt en enää tahdo osata.

Neulon mielelläni pitkillä automatkoilla. Viimeksi virkkasin lentokoneessa. Koneeseen voi viedä virkkuukoukun toisin kuin joskus luullaan. Vieressäni istuva suomalaisnainen harmitteli, kun ei tätä tiennyt. Hänenkin kätensä olisivat kaivanneet ajankulua ja ruumaan pakattua virkkuutyötä.

Uusin tapani on istahtaa neulomaan tai virkaamaan kotona esimerkiksi sellaisina lomapäivinä, kun olen jo lähtökuopissa ja odottelen muun porukan saavan itsensä valmiiksi päivän menoihin. Lumihiutaleiden virkkaaminen oli kuin tehty tällaisiin luppoaikoihin. Odottaminen ei enää ollenkaan harmittanut. Ennen käsityönykyisyyttä olisin istunut somettamassa tai surffaillut turhautuneena netissä. Näiden odotustilanteiden varalta yritän nyt huolehtia, että saatavilla on aina joku sellainen työ, jonka pariin voi hypätä kylmiltään pienin työvälinein.

Käsillä tekeminen on hyväksi koettu oheistoiminta luennoilla ja kokouksissa. Se auttaa keskittymään ja voi siten edistää uusien asioiden sisäistämistä. Moni neuloo vieraskielistä tv-ohjelmaa katsoessaan, koska on huomannut sen tehostavan kielen oppimista.

Uusien taitojen opettelua

Aktiivisuus ja uuden oppiminen on nykytutkimuksen mukaan vahvasti palauttavaa toimintaa. Uuden oppiminen ja oman osaamisen vahvistaminen on palkitsevaa.

Lähes puolet aktiiviharrastajista osallistui viimeisen vuoden aikana jollekin lyhyelle käsityökurssille, kertoo Taitoliiton kysely. Harrastajan motivaatio tulee sisältäpäin, omasta kiinnostuksesta, ja siksi kurssitkin kiinnostavat. Erityisen mielenkiintoisina kurssiaiheina mainittiin kierrätysmateriaalien hyödyntäminen, perinnekäsityöt sekä uusien materiaalien ja perinteisten tekniikoiden yhdistäminen.

Kurssiosallistumisessa on tärkeää myös samanhenkinen seura. Sosiaalisuus ja yhdessä tekeminen toteutuvat kursseilla luonnostaan. Tutkija Anna Kouhia on muotoillut tämän niin, että käsityön yhteisöllisyys rakentuu vastavuoroisen toimijuuden, sosiaalisen vuorovaikutuksen, aktiivisen osallistuminen sekä jaetun vastuun kautta.

Kautta aikojen taidot ovat siirtyneet taitajalta toiselle. Entisajan käsityöpiirit ovat myös laajentuneet tuvan pirttipöydän ääreltä verkkoon.

Konkreettisten tuotteiden aikaansaaminen

Yksi syy käsitöiden tekemiselle on saada aikaan jotain konkreettista. Monilla meistä on vapaa-aikana tarve tehdä jotakin ihan muuta kuin tietopainotteisessa opiskelussa tai työssä, missä ei välttämättä näe oman käden jälkeä. Siksi teemme käsitöitä, vaikka lähes kaiken saisi kaupasta valmiina. Käsityön ei aina tarvitse olla samaan tapaan tarpeellista tai elintärkeää kuten esiäitiemme ja -isiemme omavaraistalouksissa.

Käsillä tekemisen taustalla on usein halu saavuttaa yksilöllinen ja persoonallinen lopputulos. Käsintehty tuote on inhimillisempi kuin teollisesti valmistettu, sillä siinä näkyy tekijän kädenjälki. Käsityöllä on merkitystä ihmisen omakuvan muodostumisessa sekä itsetunnon kehittymisessä ja ylläpitämisessä. Onnistunut käsityö voi jopa lisätä elämän tarkoituksellisuuden tunnetta.

Elämäntapa

Monelle käsityöt ovat tapa elää. Käsityö edustaa niin kutsutta hidasta elämää (slow life), uutta jokapäiväisen elämän laatustandardia ja onnellisuuspolitiikkaa, mikä näkyy leppoisampana tempona ajan käytössä ja arjessa. Perinteiset, ekologiset käsityömenetelmät ovat samalla nousseet arvoonsa. Kotoilu, leppoistaminen, mökkeily, maallemuutto ja citymaalaisuus ovat ilmiöitä joihin liittyy luontevasti käsillä tekeminen. Onko olemassa kesämökkiä, jossa ei kädentaidoille olisi käyttöä?

Ihmisellä on käsityön filosofian tutkija Seija Kojonkoski-Rännälin mukaan luonnostaan halu ja tarve tehdä käsillään ja toteuttaa omaa olemistaan käsityön avulla niin, että elämä on tyydyttävää ja rauha oman itsensä ja ympäristön kanssa säilyy.

Tuotteiden valmistaminen, korjaaminen tai uudelleen hyödyntäminen ovat osa kestävää kehitystä. Vanhan tavaran kunnostus uuden ostamisen sijaan on välitön ympäristöteko. Käsityö voi olla osa pyrkimystä kulutuksen vähentämiseen, osa jokapäiväisen elämän vastuullisia valintoja.

Lahjaksi antaminen ja hyväntekeväisyys

Perinteiset joulumyyjäiset ovat paikka, josta aina löytää jotakin käsintehtyä: sukkia, lapasia, essuja, kransseja, pöytäliinoja, joulukoristeita. Käsityö ilahduttaa, koska se voi tuntua henkilökohtaisemmalta kuin teollisesti valmistettu tuote.

Lahjaksi annnetut käsityötuotteet kertovat sekä tekijästä itsestään että hänen taidoistaan. Kun lahjan saaja on tiedossa, tekijä haluaa tehdä tätä miellyttävän tuotteen. Samalla käsityö kertoo, mikä tekijän mielestä on kaunista, tarpeellista, sopivaa tai hyvää.

Seija Kojonkoski-Rännäli on todennut, että käsin tekemisen tarkoitus on tehdä hyvää hyvin.

Esittelin tässä yleisimmät syyt käsitöiden harrastamiselle. Jos kiinnostuit, lue Taitoliiton kyselyn tuloskooste täältä.