Etsiskelin netistä virkkausmalleja yhteen hameprojektiini. Siinä ohjauduin selailemaan virkattujen lumihiutaleiden ohjeita. Virkkauksen kanssa on ollut vähän niin ja näin. Tekniikka on nopea ja helppo, mutta en ole ennen virkannut kuin nimeksi.
Ehkä se johtuu siitä, että ajattelen virkkauksen olevan omimmillaan pitsikuvioita tehtäessä. Tällainen ei-niin-hempeästä pitävä on saanut omemman näköisiä tuotoksia neuloen.
Tähtöset ja ”lumi”hiutaleet alkoivat kuitenkin näyttää kiinnostavilta, joten minun piti tarkistaa kantaani.
Lomailin parhaillaan Espanjassa, joulu oli lähestymässä ja vapaata aikaa yllin kyllin. Ehtisin opetella virkkaamaan lumikiteen jos toisenkin. Samalla treenaisin virkkauksen tekniikkaa ja ohjeiden lukutaitoa.
Ennakkoluulot karisivat
Innostuin oikeasti näiden tähtien virkkaamisesta.
Ostin kaksi kerää valkoista puuvillalankaa. Toinen oli tiukkakierteistä (vahvuus 5) ja toinen löyhäkierteistä, hopealangalla elävöitettyä (8). Löysin virkkuukoukkupakkauksen, jossa oli kätevästi neljää eri kokoa.
Oikea lumihiutale on ihana, hellyttävä ja uskomaton taideteos. Luonnossa se on usein muodoltaan melko symmetrinen, haaroittuva tähti. Monimutkaisimmat ovat aina erinäköisiä. Kiinnostavaa sekin, että yhdestä jääkiteestä muodostuneessa lumihiutaleessa on aina kuusi kulmaa tai sakaraa. Siksi valitsin myös virkattaviksi kuusisakaraiset mallit.
Ensimmäinen lumihiutale onnistui parhaiten 1,0 -kokoisella koukulla. Malli on aika suuritöinen. Siinä on ketju- ja kiinteiden silmukoiden lisäksi paljon pylväitä, joilla sakaroiden täyteläisyys syntyy. Tykkäsin mallista kuitenkin heti ja siitä tuli ykkössuosikkini. Jos oikein keskityin, yhden virkkasi tunnissa. Ohje on Perhosefektin sivuilta.
Kun olin virkannut kolme tähteä ja mielestäni jo oppinut tämän, aloin etsiä muita malleja. Löysin helpolta kuulostavan, jossa on vain kaksi kerrosta. Käytin edelleen ykkösen koukkua joka aluksi tuntui ihan liian pieneltä, mutta kun opin mallin, virkkaus sujui rennommin ja käsialasta tuli löyhempää. Tuloksena oli napakka ja muotonsa hyvin pitävä lumihiutale.
Toinen lumihiutale virkattiin ketjusilmukoilla, piilosilmukoilla ja pylväitä. Ohje löytyy täältä.
Viimeistelin osan tähdistä kovettamalla sokerivedessä. Sillä tuli paras lopputulos: tähtiin tuli napakkuutta ja pinta tiivistyi, kun puuvillalanka kutistui kuumassa vedessä. Osan kiinnitin nuppineuloilla alustaan ja höyrytin sileiksi. Lopuksi kiinnitin niihin ripustuslenkin kimallelangasta erotetulla ohuella säikeellä.
Virkatut lumihiutaleet ovat herkkiä, kauniita ja juhlavia koristeita. Ne syntyvät ihmeen helposti. Parasta olisi, jos oppisin itse suunnittelemaan omat mallini, mutta siihen on näillä näkymin edessä pitkä taival.
Hyvää
Tänä jouluna meidän kuusessa tuikkii vanhojen koristeiden joukossa varmasti myös muutama lumihiutale. Tusinan verran hiutaleita vein Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan joulumyyjäisiin. Saman verran annoin jouluisena tervehdyksenä ystäville. Jokunen saattaa vielä päätyä lahjapakettien koristeeksi. Tästä käsityöstä seurasi pelkkää hyvää.
Hyvää joulua! 💗
Kuva: 20.12.2019 LA.
