Uusi kesämökkikausi on taas hyvässä vauhdissa. Niinpä otin mökin verhot kotiin konepestäviksi, kunnon pesuun. Ennen pesua purin yläreunan käänteet tarkoituksena ommella niistä puoli senttiä leveämmät, kun nyt ne kulkivat tangossa nihkeästi.
Pesusta seurasi ikävä yllätys: 60 asteen kirjopesuohjelma oli haurastuneille puuvillaverhoille liikaa. Pesussa oli viisi verhoa, Auringon puolella olleet kaksi repesivät pesussa pituussuunnassa ylhäältä alas kuin se kuuluisa esirippu. Niistä ei enää verhoiksi ollut, korkeintaan matonkuteiksi sitten joskus. Onneksi kolme säilyi ehjinä.
Vanha aluslakana pääsi uusiokäyttöön
Koska kyse on sukumökistä ja arvostamme kaikkea vanhaa äidin ja isän tekemää, mietimme mitä kolmesta ehjästä verhosta saisi aikaiseksi. Mihin niitä voisi yhdistää ja miten? Ratkaisu oli tuikitavallinen. Löytyi vanha valkoinen aluslakana, siisti ja kivasti eläväpintainen. Siitä saisin perusverhot ja niiden alareunaan tulisi kaitaleet vanhasta kukikkaasta kankaasta.
Alkuperäisten verhojen mitat olivat 61 x 104 cm. Tein uusista samankokoiset, koska vanhan verhon leveys määräsi mitoituksen. Yläreunassa on kolmen sentin levyinen nauhakuja puista rimaa varten. Lakanan koko sattui olemaan aika nappiin verhojen koon kanssa. Vain pieni osa jäi käyttämättä.
Lakanasta sain neljä verhoa pari-ikkunoihin ja yhden yksittäiseen kapeampaan ikkunaan. Sen joutui tekemään kahdesta osasta. Ompelin keskelle katesauman.
Tein näin
- Ompelin käänteet lakanasta leikattujen verhojen pitkille sivuille
- Kiinnitin kukallisesta kankaasta leikatut kaitaleet suoralla ompeleella verhon alareunaan
- Taitoin kaitaleiden yläreunasta 1 cm varat nurjalle ja ompelin kaitaleen paikalleen verhon oikealle puolelle.
- Mittasin verhojen pituudet ja ompelin 3 cm:n levyiset käänteen verhon yläreunaan
- Silitin ompeleet aina ennen seuraavaa vaihetta
Kaitaleen korkeus on valmiina 20 cm.
Vanha lakanakangas sopii mainiosti tällaisiin verhoihin. Kangas on valmiiksi sisäänajettu, vuosien pesussa ja pidossa pehmennyt. Se laskeutuu heti luontevasti.
Koska verhoja täytyy pestä jatkossakin, yritin tällä valmistustavalla varmistaa ettei vanha kangas jää yksinkertaiseksi, vaan saa tuekseen vahvemman lakanakankaan. Vanha kukallinen kangas ei myöskään ole enää suoraan auringolle alttiina.
Tulevat kesät näyttävät, miten tässä onnistuin.
Järkevää ja myös nostalgista. Minä pienensin kaksi parisängyn peitettä sopiviksi 80 cm leveisiin sänkyihin. Niiden historia on vain omassa elämässämme, mutta kuitenkin yli 40 v. Olin kyllä tyytyväinen.
Ihania tällaiset projektit, paljon muistoja. Yhä vähemmän tulee ostettua uutta, kun vanhojakin voi hyödyntää.