Joskus neulevaate pitää saada nopeasti valmiiksi ja käyttöön, ja silloin se on kiva neuloa koneella. Olin aiemmin virkannut pitsihameen ja nyt tarvitsin puseron, joka sopisi sen kanssa käytettäväksi. Pusero ei ole samaa lankaa kuin hame (Katian Air Lux), mutta samalla tavalla sopivasti farkkuhenkinen.
Sandnes Garn Alpakka Silke on pehmeä ja ihanan ylellinen lanka. Se on kehrätty laatumateriaaleista: 70 % babyalpakkaa ja 30 % mulperisilkkiä. Kerän koko on 50 g/200 m. Neuloin puseron vuosi sitten ja tätä kirjoittaessa tulikin mieleen, ettei tämä taida jäädä ainoaksi siitä langasta neulotuksi vaatteekseni. Ihan muistan, miten suloiselta lanka tuntui tehdessä. Puserokin on kiva ja kevyt päällä, ja neulos on eläväpintainen.
Puseron valmistamisesta
Neuloin puseron Brotherin elektronisella koneella KH-940. Silmukan säätö oli 8, reunuksissa 6. Pitsineuleessa 10 cm= 21 silmukkaa ja 40 kerrosta.
Kaavoitin puseron alaspäin leveneväksi. Tällä varmistin, ettei se kiristäisi vatsan päältä ja että paksu hame vuorineen mahtuisi sen alle. Kaavan koko on 38-40. Lankaa meni kuusi kerää.
Vai onko niin, että tämä näkyy vain kun katsoo kuvia. Puseroa käyttäessäni hihat eivät tunnu kapeilta.
Pusero on neulottu alhaalta ylös. Aloitin kappaleiden neulomisen apulangalla, jonka jälkeen 1 krs ohuella rihmalla. Sitten loin silmukat käsin neuleen langalla. Helmassa on 8 krs sileää neulosta joka rullautuu. Kun rihman poistaa, reunus on valmis. Helppoa, taas kerran kiitos Outi Markkanen ja Noonknit.
Hihat ovat vajaamittaiset. Hihansuissa on 10 cm sileää neuletta, jonka jälkeen alkaa pitsineule.
Myös pääntiellä on rullareunus, jonka neuloin käsin. Ensin ompelin olkasaumat ja sitten poimin silmukat pääntieltä pyöröpuikolle. Kavensin silmukoita keskellä edessä joka toinen kerros nauhamaisesti. Näin reunus asettuu V-pääntien muotoon. Silmukat päättelin löyhästi.
Pusero on sen verran läpinäkyvä, että käytän sen alla tummansinistä aluspaitaa. Se on samaa kangasta kuin hameen vuori.
Déjà-vu
Kun pusero oli valmis, se alkoi yhtäkkiä näyttää etäisesti tutulta. Ilmankos, olin tehnyt melkein samanlaisen neulekoneella ennenkin. 1990-luvun valokuvista löytyi otos, jossa istun gondolissa Venetsiassa. Kuvan otti työkaveri Eija, kun olimme neulealan opiskelijoiden kanssa opintomatkalla Italiassa.
2010-luvun asukokonaisuuteni väri on tumma sininen, kun 30 vuotta sitten se oli hehkuva terrakotta. Tyylini on pysynyt suht koht ennallaan. Puserossa sama simppeli pitsineulos, yksivärinen lanka, avara pääntie, pituus alalantiolle ja vajaamittaiset hihat. Ja pitkä hame samaa sävyä. Siinäpä kesäisen asuni konsepti vuosikymmenestä toiseen.
Hyvännäköinen oli tuo terrakottaneulekin. Terkuin, Eija
Kiitos. Siinä on väljyydet kohdallaan. Muistan itsekin olleeni siihen tyytyväinen. Sininen on vähän liian tiukka… yrityksen ja erehdyksen kautta nykyään 😬
Uskon, että neuleen lanka on ihanaa, kevyt ja joustava. Olen tehnyt samasta langasta, bay alpakka, haalarin vastasyntyneelle hoitolapseni vauvalle 6 vuotta sitten. Tuli ihana.
Pusero on onnistunut.
Voi kiitos Kaija. Baby alpakka on ihana ja kuin tehty vauvoille. Kun tässä puserolangassa on lisäksi silkkiä, pintakin hohtaa hienostuneesti. Sekoitelanka luonnonkuiduista 💙