Kaupallinen yhteistyö Lappajärven Värjäämön kanssa
Suunnittelin kaitaliinan, joka sai inspiraationsa kangaspuilla kudotuista tekstiileistä. Tämä ohje sopii sinulle, joka et hallitse kankaankudontaa mutta tykkäät perinteisistä kudotuista tekstiileistä.
Virkkasin kaitaliinan Lappajärven Värjäämön ohuesta juutista. Lappajärvellä eri lankalaadut värjätään samoissa väriliemissä. Niitä on helppo yhdistää toisiinsa ja luoda uusia mielenkiintoisia tuotekokonaisuuksia.
Ohje
Pilke-kaitaliina virkataan pylväillä ns. täytelankamenetelmällä. Virkkaa mustalla juuttilangalla pylväitä niin, että värillinen juttilanka kulkee koko ajan silmukoiden sisällä. Huolehdi, ettei kuvioväri kiristä eikä jää liian löyhäksi. Mittaa työtä välillä ja varmista että sen leveys pysyy samana.
Kaitaliinan koko: 30 x 115 cm
Lanka: 250 g mustaa (7) ja 20 g punaista (15) ohutta juuttilankaa (100 % juutti, 1 kg = n. 1520 m). Lianhylkivyyskäsittely. Rullassa on noin puoli kiloa lankaa.
Virkkauskoukku: 3,5 mm tai käsialan mukaan
Tiheys: 15 s ja 10 krs = 10 cm
Kokeile eri väriyhdistelmiä! Samalla ohjeella voit tehdä tabletteja tai vaikka lasinalusia.
Voit käyttää suorana kulkevana lankana myös esim. Lappajärven Värjäämön vahvaa juuttia, jolloin pinnasta tulee tukevampi ja ryhdikkäämpi. Reunassa tosin paksu lanka ei tahdo siististi taipua, joten jätä lenkit virkatessa vähän pidemmiksi ja leikkaa ne lopuksi auki. Näin reunoihin tulee hapsut.
Vahvassa juutissa on noin 450 m/kg, siinä on 15 eri värivaihtoehtoa ja sitäkin saa puolen kilon rullissa.
Mitä on juutti?
Juutti on kasvikuitu, jota saadaan trooppisilla ja subtrooppisilla jokisuistoalueilla kasvavien Corchorus capsularis- ja Corchorus olitorius -kasvien rungoista.
Juutti on yksi edullisimmista luonnonkuiduista, ja sitä viljellään luonnonkuiduista eniten puuvillan jälkeen. Juutin osuus luonnonkuitujen tuotannosta on noin 10 prosenttia, ja sen kokonaistuotanto oli 3,2 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Lähes kaikki juutti tuotetaan Intiassa ja Bangladeshissa.
Juutti kasvaa korjuupituuteensa 1,5–4,3 metriin noin neljässä kuukaudessa. Kasvi korjataan heti kukinnan jälkeen ja jätetään pellolle muutamaksi päiväksi, jotta lehdet varisevat irti varsista. Korjuun jälkeen varret liotetaan vesiliotuksella altaissa tai luonnonlammissa, jolloin kuitukimput irtoavat puumaisesta aineksesta. Liotuksen jälkeen kuitukimput erotellaan joko manuaalisesti käsin, mekaanisesti tai kemiallisesti.
Juutti on vahvaa, kestävää ja monipuolista kuitua. Juutin lujuus ei kuitenkaan ole yhtä suuri kuin esimerkiksi pellavalla tai hampulla. Juutilla on hyvät eristävät ja antistaattiset ominaisuudet.
Juutin murtovenymä on alhainen ja kuidun elastinen palautuminen on vähäistä. Juutin kuitupituus on myös lyhyempi kuin muilla runkokuiduilla. Nämä ominaisuudet vaikeuttavat juutin prosessointia valmiiksi tuotteiksi, ja valmiit langat sekä kankaat ovat karkeampia ja painavampia. Juutin valonkesto on vain puolet pellavan valonkestosta.
Juutilla on monia käyttötarkoituksia esimerkiksi maataloudessa ja teknisissä tarkoituksissa. Juutista valmistetaan esimerkiksi säkkejä, maton taustakankaita, köysiä ja pakkausmateriaaleja. Juuttia käytetään myös kuitukankaiden ja suodatinkankaiden valmistamiseen.
Juutin tuotannon ympäristövaikutukset ovat hyvin samantyyppiset kuin pellavalla. Lämpimässä ja kosteassa ilmastossa juutti kasvaa luonnostaan ilman torjunta-aineita, lannoitteita ja keinokastelua. Tuotannon merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät kuiduntuotannon liotusprosessiin. Juutin tuotanto ja jatkokäsittely ovat myös hyvin työvoimavaltaista, joten mahdollisten ympäristö- ja ihmisriskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy vaatii yrityksiltä erityistä huolellisuutta.
Kiitos Liisa ideasta ja ohjeesta! Jouluksi en kyllä enää ehdi mutta pääsiäisen väreillä alkoi jo mieli suunnitella ”rairuoholiinan” tekemistä…
Ole hyvä, mukavaa että tykkäsit. Ajatus keväisestä liinasta on ihana. Alkoi jo keväiset värit pyöriä mielessä…