Neljä vuotta sitten alkaneen opetteluvaiheen käsityövarastoni on kohta tyhjiin ammennettu. Plakkarissa odottaa julkaisua enää kolme harjoitustyötä: talonpoikaispusero, hihaton retromekko ja koneella neulottu villatakki.
Kerron nyt tuosta viimeisimmästä, alpakkavillatakista. Neuloin sen marraskuussa 2018. Muut kaksi ovat sen verran kesäisiä, että palaan niihin myöhemmin.
Näin tein
Hain villatakkiin pikkusievää ja juhlavaa fiilistä. Samalla ajattelin kokeilla tavallista haastavampaa vaatteen muotoa. Oikeastaan halusin laittaa tähän vaatteeseen koko osaamiseni.
Lankana oli taas Katia Air Alpaca, värinä klassinen grafiitinharmaa. Neuloin takin Brother KH-260 -paksulankakoneella. Silmukan säätö oli 5. Neuletiheys 15 s ja 19 krs = 10 cm.
Lankaa villatakkiin meni 200 g.
Käytin pohjana turkoosin villatakin kaavaa. Muokkasin siitä tällaisen, kevyesti A-linjaisen. Helman kellotus alkaa miehustassa rinnan alapuolelta. Pääntie on pyöreä.
Hihat ovat vajaamittaiset ”köyhän miehen hihat”, jotka tuovat neuletakkiin keveyttä. Hihansuut levenevät trumpettimaisesti kyynärpään alapuolelta. Täyspitkät olisivat voineet olla epäkäytännölliset.
Tein muodon vaatimat kavennukset kappaleiden reunoissa ja keskellä. Neulekoneella se ei ole ihan simppeli juttu, mutta sillä tavalla helman sai laskeutumaan kauniisti. Tein kavennukset vähin erin kolmen silmukan siirtäjällä, ja työn joutuisuus yllätti.
Viimeistelin pääntien, etureunat, helman ja hihansuut käsin ainaoikein-neuleella. Tässä villatakissa ei ole napitusta.
Tällainen siitä tuli
Tämä on toinen koneneuletyöni vuonna 1998 alkaneen tauon jälkeen. Kipinä syttyi taas, sen huomaa kun muistelin takin tekovaiheita tätä kirjoittaessani. Tunnit neulekoneen ääressä olivat kyllä NIIN rentouttavia.
Kirjoita kommenttisi tähän!